Kuukauden kamerat 2026

Tammikuun kamerat

F.(Ferdinand) A.(Alexander) Porsche

11.12.1935 Stuttgart, Saksa – 5.4.2012 Salzburg, Itävalta

Ferdinand Alexander Porsche syntyi 1935 varsinaiseen autoperheeseen, sillä hänen isoisänsä oli Ferdinand Porsche (1875–1951). Tämä oli suunnitellut aikanaan suositun sähköauton nimeltä Egger-Lohner jo vuonna 1898. Vuonna 1948 alkoi Porsche-merkkisten autojen valmistus.

Jo vuonna 1937 Ferdinand Porsche oli liittynyt natsipuolueeseen, ja II maailmansodan aikana hän suunnitteli tankkeja Saksan armeijalle. Myös F. A. Porschen isä Ferdinand Anton (Ferry) Porsche (1909–1998) oli Porschen autotehtaan johdossa, ja hän suunnitteli Porschen ensimmäisen automallin 356 vuonna 1948.

Vuonna 1943, kun Porschen laitokset – ennemminkin korjaamo kuin autotehdas – siirtyivät Itävaltaan, aloitti F. A. Porsche koulunsa Zell am Seessä. Vuonna 1950 hän palasi Stuttgartiin, missä hän aluksi opiskeli Steiner-filosofiaan perustuvassa Waldorfin koulussa ennen kuin siirtyi Ulmin designkouluun. Jo lapsuudessa F. A. Porsche sai lempinimen ”Butzi” eli vapaasti suomennettuna ”Pikku aarre”.

Opintojen päätyttyä Ulmissa F. A. Porsche siirtyi Porschen perheyrityksen suunnitteluosastolle Stuttgartiin vuonna 1958. Hänen ensimmäinen suuri autoprojektinsa oli Porsche 911, jonka hän suunnitteli vuonna 1963.

Porsche 911 poikkesi aiemmista Porsche-malleista. Se oli tyylikäs ja moderni urheiluauto, jossa oli tehokas ilmajäähdytteinen moottori ja edistyksellinen jousitusjärjestelmä. 911:n tunnusomaiset muotoilut, kuten viisto kattolinja, pyöreät ajovalot ja leveät lokasuojalevennykset, olivat kaikki F. A. Porschen käsialaa. Autosta tuli heti suurmenestys.

F. A. Porsche ei kuitenkaan pysytellyt pelkästään perheen omistaman tehtaan automallien muotoilussa. Hän perusti oman suunnittelukonsulttiyrityksensä vuonna 1972 nimeltä Porsche Design ja jätti samalla perheyrityksen suurimmaksi osaksi. Toisaalta hän laajensi muotoilukenttäänsä. Hän toimi liikennemuotoilun professorina Pforzheimin korkeakoulussa Saksassa ja jatkoi edelleen Porsche Holding -yhtiön hallituksessa.

Porsche Design erikoistui korkealaatuisten esineiden, kuten kellojen, huonekalujen ja keittiötarvikkeidenkin suunnitteluun. Porsche Designista on sittemmin tullut tunnettu maailmanlaajuinen luksusbrändi.

Porsche Designin moottoriurheiluun liittyvistä esineistä tunnetuimpia ovat ajokypärät. Ensimmäinen tuotiin makkinoille 1976 mallinimellä CP4. Kuvassa on hyvin CP4:n mallinen ja Porsche Designin muotoilema sekä valmistajan mukaan nimetty KIWI-kypärä, joka sekin on 1970-luvun lopulta.

Miesten rannekellojen muotoilun Porsche Design aloitti vuonna 1972 julkistamalla Chronograph I -mallin. Seuraavan kymmenen vuoden aikana F. A. Porsche muotoili kellosta useita erilaisia variantteja, ja vuonna 2022 Chronograph tuli uudelleen markkinoille.

Varsin vähän tunnettu huonekalujen maailmassa on 1980-luvulta Porsche Designin parturintuoli, jonka mallinimi oli Mr. Tsu eli CEB116PO. Tuolin suunnittelussa oli otettu huomioon sekä asiakas että parturi, ja sille ovat tyypillisiä pyöristetyt käsinojat sekä avoin alaselkänoja. Tuolia on tehty sekä mustana että punaisena. Futuristisen muotoista Mr. Tsuta myytiin hienostuneisiin parturiliikkeisiin 1980- ja 1990-luvulla, ja sen hinta on edelleen ollut huutokaupoissa kolmisen tuhatta euroa.

Futuristinen on myös Porsche Designin pöytälamppu Jazz, jota tehtiin 1980-luvun lopulla. Lampun varsi on teleskooppimaisesti pidentyvä. Mallia tehtiin mustana, harmaana ja punaisena, ja valmistaja oli PAF Milano eli Italiana Luce. Jazzinkin hinta on nykyhuutokaupoissa ollut 300–500 euroa.

F. A. Porsche ja Porsche Design muotoilivat myös hienostuneita talousvälineitä, kuten kuvassa näkyvän keittiöveitsen, jossa ei ollut erillistä kahvaosaa. Tätä 2000-luvun alun tuotetta tehtiin useina versioina, ja tunnetuin mallisarja on Chroma 301. Se voitti designpalkinnon vuonna 2005 ja vuonna 2012 se nimettiin vuoden keittiöinnovaatioksi.

Kameramuotoilija F. A. Porschesta tuli vuonna 1974. Tuolloin länsisaksalaiselta Zeiss Ikonilta puuttui korkealaatuinen järjestelmäkamera. Vuonna 1973 mallinimi Contax oli lisensoitu japanilaiselle Yashicalle.

Zeiss ja Yashica aloittivat vuonna 1974 suunnitelman, jolla oli koodinimi ”Top Secret Project 130”. Tuloksena oli huippulaatuinen 35 millin kinofilmiä käyttävä järjestelmäkamera Contax RTS. Sen pääsuunnittelija oli F. A. Porsche, vaikka joidenkin lähteiden mukaan alustavan suunnitelman olisi tehnyt Katsuiko Sugaya ja Porsche olisi vain tehnyt loppusilauksen. Niin tai näin, vuonna 1975 markkinoille tullut Contax RTS oli ennen kaikkea Porsche Designin tuote.

Reaaliaikaisen valotuksenmittauksen lisäksi RTS-kamerassa oli elektronisesti ohjattu, vaakasuora kankainen verhosuljin, jonka suljinajat olivat 1–1/2000 sekuntia. Muodoiltaan RTS ei ollut mitenkään mullistava, ja sitä voisi luonnehtia hyvin ergonomiseksi kameraksi.

RTS:ää seurasi vuonna 1982 RTS II, jossa oli objektiivin läpi mittaava TTL-salamamittaus ja titaanisuljin. Vuonna 1983 Kyocera Corporation osti Yashican, ja vuonna 1990 markkinoille tuli RTS III. Siinä oli uutuutena keraaminen filmin painelevy.

Contax-kameraperheestä puuttui myös korkealaatuinen – ja hinnakaskin – filmipokkari. Niinpä Yashican ostanut Kyocera antoi Porsche Designille tehtäväksi suunnitella ja muotoilla tällainen. Vuonna 1984 esiteltiin pokkarimalli Contax T, jossa oli huippulatuinen objektiivi, viisielementtinen ja manuaalitarkenteinen Carl Zeiss Sonnar T 38 mm. Objektiivin valmisti Yashica, jonka omisti Kyocera yhteistyössä Carl Zeissin kanssa.

Contax T:tä tehtiin eri versioina vuoteen 2002 saakka. T-, T2- ja T3-mallit käyttivät 35 mm:n filmiä ja niissä on kiinteä 35 mm:n laajakulmaobjektiivi. T-VS, T-VS II ja T-VS III käyttivät myös 35 mm:n filmiä, mutta niissä on 28–56 mm:n zoomobjektiivi. Ulkoisesti malleissa oli suuriakin eroja.

A. F. Porsche muotoili Contaxille vielä kaksi muutakin kameraa: vaihdettavaobjektiivinen mittaetsinkamera G1tuli markkinoille 1994. Kameraa pidettiin tasokkaana, ja olihan se hinnakaskin: nykyeuroissa hinta oli tuolloin nelisentuhatta. G1-mallia seurasi vuonna 1996 malli G2, jossa suurin muutos oli nopeimman valotusajan nostaminen 1/6000 sekuntiin G-mallin 1/2000 sekunnin asemesta. Kummassakin kamerassa oli automaattitarkennus, ja objektiivin sekä rungon välillä informaatio kulki sähköisesti. G-mallin kameroissa ei ollut mitään uutta ja mullistavaa, mutta erinomaisen ergonomisina ja käyttäjäystävällisinä niitä voi kyllä pitää.

Contaxien lisäksi F. A. Porsche muotoili kameroita myös Samsungille, Rolleille ja Fujille. Samsungille vuonna 1994 tehty malli ECX-1 oli ulkoisesti sangen futuristinen zoompokkari, mutta sisuksista löytyi melko tavallinen kombinaatio. Poikkeavaa oli valinnainen panoraama-asetus, jolloin negatiiville valottui poikkeavan kapea 13 x 36 millin kokoinen alue. Myös zoom oli silloistenkin mittapuiden mukaan varsin pitkä, 38 millistä 140 milliin. Tämä tosin aiheutti sen, että lyhyimmän polttovälin valovoima 3.8 putosi 10.5:een pisimmässä polttovälissä. ECX-malleja tehtiin kuutena eri versiona vuoteen 2002 asti.

Viimeiseksi filmikamerakseen F. A. Porsche muotoili Rolleille erinomaisen mittaetsinkamera QZ:n vuonna 1997. Sitä tehtiin malleina QZ 35 T ja QZ 35 W. T-mallissa oli zoomobjektiivi polttoväleille 38–90 milliä ja W-mallissa laajakulmainen zoom polttoväleille 28–60 milliä. Malleja tehtiin vain vuonna 1997, koska digitaalisten kameroiden esiinmarssi oli jo nähtävissä.

Kummassakin mallissa aukko, aika ja etäisyys voitiin asettaa manuaalisesti, mutta ne olivat valittavissa automatiikallakin. Kameroihin suunniteltiin myös oma salama, joka kiinnittyi kameran sivuun. Lyhyestä valmistusajasta johtuen QZ:n hinta on pysynyt aika korkealla: T-mallista on maksettu huutokaupoissa keskimäärin 300–500 euroa, W-mallista hieman enemmän, noin 400–500 euroa.

F. A. Porsche ehti myös digikauden kamerasuunnitteluun. Ainoaksi saavutukseksi tällä saralla jäi kuitenkin varhainen Fujin Finepix 4800, joka tuli markkinoille vuonna 2001. Maksimiresoluutio oli tuon ajan mukaisesti 2 megapikseliä, ja kamerassa oli myös zoomobjektiivi, joka vastasi 35 millin kinofilmikameran polttovälejä 36–108 milliä.

Varhaisdigiajan mekaniikka vaati melko paljon tilaa, ja niinpä kuoriin oli muotoiltu pystysuora kamerarunko vaakasuoraa kennoa varten. Digimaailman kameramallit kehittyivät ja vaihtuivat vauhdilla, ja niinpä Finepix 4800 -kameraa tehtiin vain vuonna 2001. F. A. Porschen väitetään muotoilleen myös digikameran Fuji Finepix 6400, mutta tällaista mallia ei koskaan esitelty julkisesti.

F. A. Porsche eläköityi vuonna 2005 heikon terveyden vuoksi, ja hän kuoli Itävallan Salzburgissa 5.4.2012, 76-vuotiaana.

Porsche Designin ja F. A. Porschen muotoilemia esineitä, myös kameroita, voi pitää ennen kaikkea käyttäjäystävällisinä ja ergonomisina. Futurismia oli havaittavissa vain joissakin huonekaluissa sekä valaisimissa ja kameramallissa Samsung ECX-1.

Hannu Sinisalo