Paremmanpuoleisia kompaktiklassikoita, Canon Canonet G-III QL 17 ja Yashica Lynx-14E

Mittaetsinkompaktikamerat ovat kadonneet markkinoilta erilaisten muuttuvapolttovälisten, automaattitarkenteisten ja sittemmin myös kuvan sähköisesti tallentavien kameroiden myötä ja tieltä.

Hienojen  pikkumittaetsinkameroiden kulta-aikaa oli 1960-luku aina 1980-luvun alkuun saakka ja kunnollinen mittaetsinkompakti kuului useimpien kameravalmistajien valikoimiin. Varsinaisiksi volyymimalleiksi ne eivät koskaan hintansa vuoksi yltäneet.

Näistä mittaetsinkompakteista parhaat ovat kuitenkin edelleen hyvin käyttökelpoisia, yleensä varsin vähän käytettyjä ja hyväkuntoisia sekä taitavan kamerakorjaamon ylläpidettäviä. Onpa joku niistä jotakin joskus, optimistisesti, kutsunut köyhän miehen Leicaksikin. Näiden kameroiden tyypillisiä ominaisuuksia ovat olleet:

  • valovoimainen, hyvälaatuinen, yl. kuusilinssinen jopa f:1,4 kiinteä jokseenkin symmetrinen normaaliobjektiivi tai lievä laajakulma
  • tarkka mittaetsin automaattisella helokehällä ja usein m. parallaksinkorjauksella
  • hyvin hiljainen keskussuljin jopa 1/500 s - 1 s ajoin
  • vitkalaukaisija
  • filminsiirtovipu
  • tarkka valotusmittari, joskus jopa pistemittauksella
  • manuaalinen filminherkkyyden asetus
  • valotuksen käsisäätö ja yl. myös automaattivalotus
  • yl. paristoriippumattomuus, pl. valotusmittari
  • metallinen vankka rakenne
  • lankalaukaisijan kierre
  • jalustakierre
  • salamasynkronipistoke ja yl. myös lisävarustekengän salamasynkronikontakti
  • joskus ohjelukuun ja kuvausetäisyyteen perustuva kohteen heijastavuudelle tunteeton salama-automatiikka
  • valmiuslaukku

Konseptin mukainen kamera mahdollistaa käsivarakuvauksen heikossakin valaistuksessa, kameran helpon kuljettamisen sekä kuvaajan täyden kontrollin. Ollaanko tässä kuitenkin vähän Oscar Barnacin jalanjäljillä?


Canon Canonet G-III QL 17

Canonet on kooltaan hyvin pieni ja olemukseltaan näppärä. Kameran leveys pl. hihnan kiinnityskorvat on 122 mm, korkeus 80 mm, syvyys ml. objektiivi 61 mm ja kameran paino 600 g. Mittaetsimen kanta on hieman vaatimaton 26 mm ja etsimen suurennos n. 0,6x. Objektiivi on kuusilinssinen ja neliryhmäinen Canon Lens 40 mm f:1,4. Copal SV -keskussulkimen ajat ovat 1/500 s - 1/4 s sekä B. B-asennolle on lukitus. Viisilehtisen himmentimen aukkoskaala kattaa välin f:1,7 - f:16. Lähin tarkennusetäisyys on 0,8 m, objektiivissa ei ole syväterävyysasteikkoa.

Valotusarvojen valinta tapahtuu automaattisesti ajan esivalintaan perustuen tai manuaalisesti, jolloin valotusmittari tosin kytkeytyy pois. Automaatin valitsema aukko osoitetaan etsinkuvan oikeassa laidassa olevan aukkoskaalan ja kiertokäämimittarin neulan avulla. Valotusmittarin CdS-kenno on sijoitettu nokkelasti suodinkierteen sisäpuolelle, jolloin mittarin käytös osoittaa kuvaajalle päälle unohtuneen linssisuojan. Rakenne helpottaa luonnollisesti myös suodattimien käyttöä suodatinkompensaation tapahtuessa näin automaattisesti. Mittarin toiminta-alue on laaja, peräti EV 2,5 - 19 (ISO 100).

Automaattinen salamakuvauskin on mahdollista, sitä varten varustekengässä on yksi ylimääräinen kontakti esim. pientä Canonlite D -laitetta (GN 14) varten. Objektiivista on valittavissa käytetyn salamavalolaitteen mukaan kolme ohjelukua, 14, 20 ja 28. Kamera säätää ohjeluvun mukaisen aukon valitun etäisyyden mukaan. Yksinkertaista ja tarkkaa. Kamerassa on myös salamasynkronipistoke.

Filminherkkyys on valittavissa välillä ASA 25 - 800 kolmannesaukon välein. Kamerassa on myös filmitason osoitin, filmin latausta helpottava (?) Quick Load -ottopuola, automaattisesti nollautuva kuvalaskuri, filmin oikean latauksen ja siirtymisen osoitin, viritystilan osoitin, vitkalaukaisin, 48 mm:n suodatinkierre ja paristojännitteen testauspainike.

Kameran hinta v. 1972 oli 29 000,- yeniä (n. 90 USD), nykyrahassa n. 420 USD. V. 1981 Kamera-lehden hinnastossa Canonetin hintaluokka oli "alle 800 mk", kuten esim. Prakticoista kalleimman normaaliobjektiivilla. Canonet 19 oli 17:n identtinen rinnakkaismalli ainoana erona heikompivalovoimainen (f:1,9) objektiivi. Canonet 28 oli jo selkeästi riisuttu malli mm. ilman automaattista parallaksinkorjausta.


Yashica Lynx 14 E

Lynx on Canonettia selvästi suurempi ja olemus on pelkistetty,  kamerassa ei ole juuri mitään turhaa. Kokoon vaikuttaa lähinnä hyvin valovoimainen iso objektiivi. Kameran leveys pl. hihnan kiinnityskorvat on 142 mm, korkeus 90 mm ja syvyys ml. objektiivi 85 mm. Kamera painaa 890 g. Mittaetsimen kanta on valovoimaisen objektiivin mukainen 44 mm ja suurennos n. 0,7x.

Objektiivi on seitsenlinssinen ja viisiryhmäinen Yashinon DX 45 mm f:1,4. Lynxin valovoima lienee jonkinlainen kompaktien ennätys, eipä tuota järjestelmäkamerassakaan kehnona pidettäisi. Copal SVE -sulkimen ajat ovat 1/500 s - 1 s sekä B. Viidestä kaarevaan reunaan rajautuvasta lehdestä koostuvan himmentimen aukkoskaala kattaa välin f:1,4 - f:16. Lähin tarkennusetäisyys on 0,8 m, objektiivissa on syväterävyysasteikko.

Valotusarvojen valinta tapahtuu manuaalisesti helpoiten valitsemalla ensin sopiva aika ja valotusmittarin näyttämän mukaan valitulle ajalle sopiva aukko. Valotusmittari kytketään etuseinän painikkeesta ja aukon valintaa ohjataan etsinkuvan ylälaitaan projisioiduin yli- ja alivalotusta osoittavin nuolin. Mittakennon ikkuna on kameran etuseinässä mittaetsinikkunan jatkeella. Salamakuvausta varten kamerassa on salamasynkronipistoke sekä mahdollisuus valita joko X- tai M-synkroni.

Filminherkkyys on valittavissa välillä ASA 10 - 800 parhaimmillaan kolmannesaukon välein. Kamerassa on myös automaattisesti nollautuva kuvalaskuri, vitkalaukaisin sekä 58 mm:n suodatinkierre.

Kameran hinta uutena oli varsin korkea, n. 160 USD. Lynx 14 E:n rinnakkaismalleja on ollut mm. Lynx 1000 1/1000 s aikaan yltävällä keskussulkimella ja f:1,8 -objektiivilla.


Koneet käytössä

Canonetin tarkentaminen on helppoa ja tarkennusrenkaan uloke helpottaa lyhyen n. 45° tarkennusliikkeen suorittamista. Suuremmilla etäisyyksillä tarkentaminen ei ole aivan täsmällistä, kuitenkin huolellisesti tehtynä riittävää. Pienenpuoleisia aukko- ja aikarenkaita on hieman hankala säätää. Automaattivalotus on ainakin värinegatiiville riittävän tarkka ja kätevä, manuaalinen toiminta on hieman kömpelöä. Kuvan oikean reunan rajaaminen on hankalaa helokehän ollessa siltä osin korvattu valotusmittarin skaalalla. Suljin on hiljainen, pidempien aikojen puuttuminen tekee joskus hieman kiusaa.

Lynxinkin tarkentaminen on helppoa ja n. 90° tarkennusliike on hyvin miellyttävä. Tarkentaminen on selvästi Canonettia tarkempaa. Objektiivissa ei ole tarkennusuloketta, se voisi olla näppärä. Valon mittaaminen ja oikean ajan ja aukon säätäminen on helppoa. Aika- ja aukkorenkaista on helppo saada hyvä ote ja on helppo säätää haluttua muuttujaa halutun verran koskematta tahattomasti muihin. Sulkimen käyntiääni on yllättävän kova verrattuna Canonetin Copaliin. Kamerasta puuttuu monia Canonetin, usein kuvaamisen kannalta toissijaisia ominaisuuksia. Käytössä Lynx tuntuu Canonettia jämäkämmältä ja toiminnot täsmällisemmiltä. Lynxin polttoväli on viisi millimetriä Canonetin polttoväliä pidempi, ero on kuvaa rajatessa yllättävän suuri. Vastaavat kuvakulmat negatiivin pitkän sivun suuntaan ovat 48,4° ja 43,6°.

Valopöydällä jalustalta itselaukaisijan avulla valotettuja testidioja 15x suurentavalla luupilla tarkasteltaessa ei objektiivien välille synny juurikaan eroa. Ehkä Lynxin piirto on hieman parempaa, aavistuksen?. Molemmat objektiivit parantavat piirtoaan merkittävästi himmennettäessä, ei tilanne täydelläkään aukolla huono ole. Kummankaan kameran toistossa ei ole mitään silmiinpistäviä muitakaan virheitä. Vastavalon siedossa saattaa molemmilla olla hieman toivomisen varaa.


Lopuksi

Canonet on edellisistä kameroista yleisempi eritoten huomioiden kaikki malliversiot. Pelkästään G-III QL 17 -mallia valmistettiin 1972 - 1982 1 200 000 kpl, näitä kameroita on runsaasti Suomessakin. Yashicaa valmistettiin vain 1966 - 1971 ja se on selvästi Canonettiä harvinaisempi, hankinta onnistuu varmaan parhaiten e-bayn kautta.

Siistikuntoisten kameroiden hinnat liikkuvat osapuilleen viidestäkymmenestä sataan euroon tai vähän ylikin. Canonetit ovat usein vähän Lynxejä kalliimpina, alkuperäisestä hinta-asetelmasta ja suuresta valmistusmäärästä huolimatta. Molemmista kameroista löytyy paljon tietoa www-sivuilta sopivan hakukoneen avulla. Näistä koneista kummasta tahansa saa näppärän ja korkeatasoisen taskukameran vallitsevan valon käsivarakuvaukseen.

Muita valovoimaisia mittaetsinkompakteja ovat esim. Konica S3, Mamiya Super Deluxe F1,5, Olympus RD, Yashica Electro 35 CC. Monien muiden muassa. On jossain määrin kuitenkin sääli, että näiden kameroiden valovoimaisten objektiivien hyödyntäminen kirkkaammissa olosuhteissa ja nykyfilmeillä on hankalaa. Saisipa vielä Kodachrome 25:ttä. Kumpainenkin nyt esitelty kamera on suunniteltu toimimaan teknisesti edistyksellisillä, mutta sittemmin ympäristösyistä käytöistä poistuneilla elohopeapareilla. Asiansa osaava kamerakorjaamo muuttaa kameroista kumman tahansa toimimaan nykypareilla.

Kiitokset avusta artikkelin laadinnassa Ossi Asikaiselle, EP-kameralle, kamerahuolto Mustonen ja Laineelle sekä Juhani Latoniemelle.


Canon Canonet G-III QL 17

KIITÄMME

  • automaattivalotusta
  • kokoa
  • kokonaisuutta
  • mekaanista rakennetta varauksin
  • objektiivia
  • salamakuvausautomatiikkaa

MOITIMME

  • helokehää puuttuvan sivun osalta
  • syväterävyysasteikon puuttumista
  • valotusmittarin kytkeytymistä pois manuaalitilassa


Yashica Lynx 14 E

KIITÄMME

  • mekaanista rakennetta
  • mittaetsintä
  • monipuolista suljinta
  • tarkoituksenmukaista ja yksinkertaista rakennetta
  • valon mittausta
  • valovoimaa

MOITIMME

  • automaattivalotuksen puutetta
  • kokoa, painoa


KUVATEKSTIT

(kuvat liitetään myöhemmin)

  1. Canon Canonet G-III QL 17 on sopusuhtainen kompakti.
  2. Yashica Lynx 14-E:n olemusta hallitsee valtava objektiivi.
  3. Canonetin etäisyysasetuksen referenssimerkki on sijoitettu toispuoleisesti.
  4. Lynxin objektiivin säätöelimet.
  5. Quick Load -laite.
  6. Canonetin erinomainen salamavalmius. Vastaavaa ei enää nykypokkareissa ole.
  7. Lynxin rungon hallintaelimet.
  8. Yashinon DX 1:1,4.

© 2014 Kerkko Kehrävuo/Angulex & Suomen Valokuvahistoriallinen Yhdistys